Arno Gruen

Arno Gruen syntyi 26.5.1923 Berliinissä. Juutalaisen perheen lapsena hän ymmärsi jo varhain miten tottelevaisuus ja alistuminen voivat johtaa epäinhimillisyyteen. Perhe pystyi pakenemaan täpärästi natseja vuonna 1936 Varsovan ja Kööpenhaminan kautta New Yorkiin. Arno Gruenista tuli psykoanalyytikko. Hän perusti vuonna 1954 ensimmäisen lasten psykoterapeuttisen yksikön Harlemiin, köyhien mustien kaupunginosaan. Myöhemmin hän toimi muun muassa psykologian ja neurologian professorina. Hän pääsi sisälle New Yorkin älymystöpiireihin ja ystävystyi kirjailija Henry Millerin kanssa. Miller ja Gruen arvostivat toistensa ajatuksia ja työtä ja saivat runsaasti vaikutteita toinen toisiltaan.
Seitsemänkymmentäluvulla Gruen muutti takaisin Eurooppaan ja jäi pysyvästi Zürichiin Sveitsiin, jossa hän edelleen harjoittaa psykoterapeutin työtään. Hän on ollut myös aktiivinen kirjailijana ja esitelmöitsijänä. Ajattelun keskiössä on se kuinka kasvatus ja sosialisaatio vaurioittavat ihmistä. Ihminen ei ole paha syntyjään vaan kulttuurin ja kasvatuksen seurauksena. Kulttuurit, eikä vähiten länsimainen kulttuuri, synnyttävät itsepetoksen ja vihaa.
Tie ulospääsyyn on Gruenin mukaan sen tiedostamista, keitä me todellisuudessa olemme, mitä osaamme ja voimme tehdä, antamatta kenenkään pakottaa meitä ulkoapäin. Hän kehottaakin meitä löytämään itsemme ja elämään sen mukaisesti, jotta emme synnyttyämme aitoina ja alkuperäisinä kuolisi kopioina. Gruen on elämäkerran kirjoittajan Monika Schifferin mukaan eläytyvä näkijä ja monille epämukavien totuuksien etsijä ja löytäjä, itsepäinen persoona, joka ei anna muotien ja laiskan tyytyväisyyden vaikuttaa itseensä.
Sodat ovat ihmisten tekemiä, siten ihmiset voivat ne myös estää. Gruen kuvaa sitä kuinka empatian ja eläytymiskyvyn menetys johtaa kykyyn tappaa. Hän käyttää esimerkkeinä nykyisiä maailman johtavia poliitikkoja, heidän tunneköyhyyttään ja sen seurauksena sotien aloittamista. Arno Gruen on Saksassa rakastettu ja palkittu psykologisten perinteisten käsitysten kyseenalaistaja