PMMP

Paula: Miran lavasäteily valaisisi pienen pitäjänkin. Mirassa on sellaista alkukantaista spontaaniutta, joka tarttui pikkuhiljaa lavalla meihin muihinkin. Hän on hurmannut kaikki ihmiset vapaa-ajalla ja töissä. Jossain vaiheessa ajattelin, että en tunne yhtään miestä, joka ei olisi ollut rakastunut Miraan tai ainakin sen seuraan. Tuntuu että M. Luoti on luonnonvoima, jota ei voi pysäyttää. Samaan aikaan siinä värisee pelästynyt kauris ja poukkoilee sokaistunut härkä. Ehkä meni runoiluksi, mutta sellaiselta se on tuntunut. Nimenomaan Miran arvaamattomuus on estänyt PMMP:tä rutinoitumasta.
Mira: Paula on kaikkea. Rakkain, kaunein, paras, hyvin, ihanin ja kamalinkin. Toi vika on vitsi. Kehuu ja kannustaa, tukee ja ymmärtää. Mutta myös tarpeen tullen toruu. Mua täytyy ojentaa turhankin usein. Yliveto esimerkki Paulan huolehtimisesta on se, että keikkojen alkaessa se murehti, jääkö järjestäjä tappiolle. Sen sijaan että olisi jännittänyt keikkaa tai jotain, hän murehti moisesta.