Liikuttava, kaunis ja jännittävä kertomus 1980-luvun Afganistanista.

Mies kulkee vaarallisen matkan. Hänen on löydettävä kaivoksessa työskentelevä poikansa ja kerrottava tälle uutinen: pommi on osunut kotikylään. Moni perheenjäsen ja läheinen on kuollut. Neuvostoliiton asevoimat kylvävät kuolemaa pirstaleiseen vuoristovaltioon. Joskus siellä oli kaunista, oli vuoria, jokia, siltoja... nyt on vain maata ja tuhkaa. Mutta ei voi vaipua epätoivoon, kyyneleet on kuivattava. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Jokainen elossa oleva lapsi on lupaus paremmasta. Kirjoittaja Atiq Rahimi on afganistanilainen pakolainen, joka asuu nykyään Pariisissa. Ensipainos ilmestyi Ranskassa vuonna 1999.