Heikki Koski

Virkamieshallitus, viinit ja läänit

Asekätkijän pojan taival kaupunginjohtajasta Liinamaan virkamieshallituksen, ETYK-hallituksen, sisäministeriksi, Alkon pikkupomoksi, pian koko pitkäripaisen pääjohtajaksi ja maaherraksi.

Matkalle mahtuu paljon ennenkuulemattomia juttuja myös kansalaisjärjestöistä. Koski kirjoittaa rempseän reippaasti ja lukija sekä naureskelee että äimistelee. Vai tällaistako oli Kekkosen aika! Ai siksi minttusuklaata ei enää nautiskella! Miksi matkustella Baltian maissa? Entä tietääkö Sisäministeri Suomen sisäisistä asioista kaiken? Heikki Kosken muistikuvat vuosikymmenten varrelta liittyvät hänen toimintaansa virkamiehenä, yritysjohtajana ja eräiden kansalaisjärjestöjen johdossa. Virkamiehenä hänen tiensä johti Porin kaupunginjohtajan tehtävästä Suomen viimeisimmän virkamieshallituksen, ETYK-hallituksen, sisäministeriksi ja uran loppuvaiheessa kohutun lääniuudistuksen jälkeen Länsi-Suomen läänin ensimmäiseksi maaherraksi. Samanaikaisesti Heikki Koski toimi sivutoimisena Tampereen yliopiston kanslerina. Väliin mahtui melkein kaksikymmentä vuotta Alko johdossa, aikana, jolloin Suomen alkoholijärjestelmää asteittain modernisoitiin ja vihdoin sopeutettiin EU-aikaan. Omien muisti- ja mielikuviensa kautta Heikki Koski kirjoittaa myös kansalaisjärjestötoiminnasta, omista harrastusalueissaan. Kuten hän kerran totesi Unkarin televisiolle, hänelle oli suotu sympaattisimmat harrastusalueet: lapset, luonto ja Unkari. Yhdellä lailla Baltian, ennen kaikkea Latvian mutta myös Viron kehitys, sekä toiminta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi niin kylmän sodan kuin kylmän rauhankin kautena kuuluivat Heikki Kosken läheiseen kokemuspiiriin, mistä hän kertoo hyvin omakohtaisesti. Vaikka kyseessä ei ole perinteinen muistelmateos, Heikki Kosken muistikuvat kattavat kuusi vuosikymmentä, sodan jälkeisistä vuosista ja isän osallistumisesta asekätkentään tähän päivään, siihen miten kirjoittaja koki uusien suurläänien toimivuuden. Vuoden 1975 virkamieshallituksesta ei aiemmin ole juuri kirjoitettu. Myös Heikki Kosken omakohtainen kuvaus siitä, miten Alkon toimintaa 1980- ja 1990-luvulla vähitellen vapautettiin ja väljennettiin, tuo esille uusia näkökohtia yhä Alkon ympärillä jatkuvaan keskusteluun.

Kirjan arvostelut

“Heikki Koski on kirjoittanut näköisensä kirjan: vaatimattoman, kuivakan ja vähäeleisen. Lähempi tarkastelu osoittaa sen kuitenkin olevan taidokkaan, terävän ja huumorintajuisen.”
– Erkki Tuomioja

“Kirjan mieluisinta antia ovat vahvaa läsnäoloa välittävät kuvaukset tapahtumista, joiden historiallinen dramaattisuus on vasta jälkikäteen voitu täydessä mitassa ymmärtää. Uudelleen itsenäistyneitä Viroa ja Latviaa käsittelevissä luvuissa aistimus on käsin kosketeltava.”
– Juhani Heimonen, Turun Sanomat

“Kirjassaan Koski asettuu monien hankalienkin asioiden ymmärtäjäksi ja sovittelijaksi. Kirja huokuu positiivisuutta. Se tulee esiin hauskojen sattumusten kuvauksina, mutta ennen kaikkea kirjasta löytyy hankalienkin asioiden takaa aina valoisa puoli.”
– Jarmo Vähäsilta, Salon Seudun Sanomat

“Kosken korva on kuullut paljon mielenkiintoista, silmä nähnyt ja vapisematon käsi ne maukkaasti pannut paperille. Juttumiehille kirja tarjoaa myös hyvän lisän kokoelmiinsa.”
– Timo Roos, Uutispäivä Demari

“Heikki Kosken muistelmiin ei sisälly skandaaleja eikä historiaa mullistavia tietoja, mutta kiinnostavaa kerrottavaa ja monesti huvittavia yksityiskohtia on selvästi runsaammin kuin vastaavissa teoksissa keskimäärin.”
– Jukka Parkkari, Kansan Uutiset