”Miten minusta tuli näinkin tasapainoinen?”
”Huomenkellotyttö ei ole mikään väkevä kirja. Eikä turhan vakava. Eikä se kikkaile millään. Erikoista, ettei se selvästä autofiktiivisestä otteestaan huolimatta tunnu edes tunnustus- saati paljastuskirjalta. Se on ”vain” hyvä tarina tyttärestä, jolla on sairas äiti. Tekstin rehellisyys tekee kirjasta voimakkaan, ja monille samankokeneille myös voimaannuttavan. Näin uskoisin.” Näin Kirjainten virrassa -blogin Hanna kirjoittaa Sarianna Vaaran Huomenkellotytöstä.
Me Naisten hastattelussa Vaara kertoo: ”Saisin lääketieteen Nobelin palkinnon, jos osaisin tarkkaan selittää, miten minusta tuli näinkin tasapainoinen”.
JAA TÄMÄ