Anarkopunikki-skinheadin kirjallinen muotokuva toistaa ja uudistuu.

Rämeiden primitiivinen rytmi takoo eläimellistä kiimaa ja luut rutisevat miellyttyvästi markiisi De Saden ja Jack Londonin äpäräpojan vimmaisessa yhteiskunta- ja taidekriittisessä satiirissa.