Lataa kuvaTekijät: Ben Ratliff
Alkuteos: Coltrane – The story of a sound
ISBN kirja: 978-952-01-0446-7
Sivumäärä: 281
Suomentaja: Arto Häilä
Likekatalogi: Kevät 2011
Katso kaikki kirjat kategoriasta: Musiikki ja populaarikulttuuri
Avainsanat: Arto Häilä, Ben Ratliff, Like, Musiikki ja populäärikulttuuri
Ben Ratliff
Coltrane
Mikä John Coltranen saavutuksissa oli niin merkittävää, että häntä palvotaan vielä yli 40 vuotta kuolemansa jälkeenkin? Mikä hänen soitossaan koukuttaa nykyisetkin muusikot ja kuuntelijat? Coltrane – Soundin tarina kertoo, miksi John Coltrane oli Miles Davisin ohella jazzin suurin tutkimusmatkailija. Se luotaa Coltranen musiikillista kehitystä ensimmäisistä levytyksistä tuntemattomana merivoimien soittajana aina viimeisiin äänityksiin, joiden aikana häntä pidettiin lähes pyhimyksenä. Kirjan toinen osa jäljittää Coltranen soundin, vaikutuksen ja perinnön tarinaa ja paljastaa, miksi Coltranella on niin suuri merkitys jazzin perusidentiteetille ja muillekin musiikinlajeille. New York Timesin maineikas jazzkriitikko Ben Ratliff sijoittaa Coltranen siis paitsi jazzin mestareiden myös kaikkien alojen suurimpien amerikkalaistaiteilijoiden joukkoon ja kirjoittaa hänen tarinansa osaksi Amerikan sosiaalihistoriaa. Hänen vangitsevan teoksensa keskiössä on musiikki ja intohimo musiikkiin.
“Ratliff etsii teoreettisia selityksiä selittämättömille ilmiöille, joten yritys käy jo lähtökohdiltaan mahdottomaksi. Coltranen soitossa kuuluvat transsitilan ainekset hän jäljittää aina Mark Rothkoon, Clint Eastwoodiin ja Walt Whitmaniin saakka, ja todistaa yhä uudelleen, miten villeimmätkin soolot perustuvat tarkkaan ja täsmälliseen ajatustyöhön. Kirjan kannalta erityisen kiitollista on hänen kriittinen suhtautumisensa Coltranen musiikkiin.” – Lauri Timonen, Satakunnan kansa
“Ratliffin lähestymistapa saattaa tuntua vieraalta ja olennaista hämärtävältä ellei oma teoriapohja ole kunnossa. Tekstin tutkiminen äänitteiden kanssa avaa kuitenkin monia solmuja ja osoittaa, että vaikkei hyväksyisikään, näkemyksissä on paljon totta.” – Matti Komulainen, Turun Sanomat