Kaksi Hannu Vuorion kiitettyä romaania yksissä kansissa Hannu Vuorion kuudennen romaanin Heil! taustalla on vuosituhannen vaihteessa kiivaana käynyt keskustelu uusnatsismista.

”Huolta herättivät tuolloin erityisesti Jean-Marie Le Pen Ranskassa ja Jörg Haider Itävallassa, mutta ei Suomikaan mikään lintukoto ollut: Joensuussa mellastivat sikäläiset kuulapäät, Turkuun, Lahteen ja Pohjanmaalle oli perustettu äärioikeistolaisia ryhmittymiä ja uus- tai puolifasistiset jengit yrittivät saada jalansijaa muuallakin”, Vuorio toteaa Miten rikoskirjani ovat syntyneet -teoksessa. Miamin tematiikka oli melkein suoraa jatkoa Heil!-romaanille. Siinä Vuorio sukelsi rotuvihan huumaamien joutomiesten  ohella toisen ajankohtaisen ryhmän, maahanmuuttajien, elämään – taustatyönsä tavoilleen uskollisesti eli erinomaisesti tehden. Arvostelut olivat ylistäviä. ”Vuorio liikuttaa henkilöitään ympäristössä, jonka hän itse tuntee, siitä kai kumpuaa rehellinen aitouden tunne, jota riittää kirjan alusta loppuun”, kirjoitettiin Heil!-romaanista – ja Miamista esimerkiksi näin: ”Vuorio osoittaa, ettei etnisiä ristiriitoja etsivän tarvitse kuvata amerikkalaisten suurkaupunkien slummeja. Suomesta löytyy uskottavaa katutodellisuutta useammankin kirjan tarpeisiin.” Hannu Vuorio (s. 1941) on vahvasti helsinkiläinen kirjailija, kaupungin nuhruisten kulmien, katsomusten ja kielen sekä yhteiskunnallisen muutoksen uskottava kuvaaja. ”Yksi Hannu Vuorion romaanien aivan erityinen piirre on vielä mainittava, nimittäin se, että hän antaa uskottavan äänen sellaisille ihmisille, jotka 1990-luvun alun lamavuosina ajettiin tai jotka ajautuivat marginaaliin. (...) Vuorion romaaneissa ollaan aina vastakkain sellaisen maailman kanssa, jossa kortit jaetaan ainoastaan kerran ja niillä on sekä käsillä olevat että tulevatkin jaot pärjättävä.” – Voitto Ruohonen: Kadun varjoisalla puolella. Rikoskirjallisuuden ja yhteiskuntatutkimuksen dialogeja. SKS 2008