Jälkisanat

Runokokoelmassa on vahva muistelmateoksen maku, sen elämänsuolaista perusaromia höystää kirpeä yhteiskunnallisuus.

Isäni ja minä nojataan toisiimme kirjaston hyllyllä sojen miesten pienet kirjat matkalla siperiaan ja tanssiinkutsu - isälläni parempi nimi paremmalle kirjalle pari vuotta ennen kuin saarikoski pihisti sen juoppo varasti juopolta - en ole koskaan vihannut ketään niin paljon kuin isääni