Kemin sarjakuvapäivillä palkittu Kanerva on luonnonläheisiä ja aurinkoisia tarinoita lapsuudesta, jossa pimeänpelkoon liittyy muutakin kuin pimeä.

”Maailma esittäytyy edessämme hyvin erilaisena, kun olemme lapsia. Maailma on tuore. Kaikki nähty ja koettu on avautumista johonkin isompaan. Tuo itsenäisen elämän kynnykselle astumisen esivaihe onkin mielestäni kaikkein kiehtovin. Lapsi tarkkailee herkeämättä kaikkea ympärillään olevaa. Hän poimii ympäriltään vaikutteita ja saattaa epähuomiossa poimia myös jotakin epämääräistä ja kyseenalaista, joka ei kenties vielä kuuluisi lasten maailmaan, mutta silti suodattaa sen omien ajatustensa kautta. Minulle tuli pienenä tiedotusvälineiden ja aikuisten kautta sellainen kuva, että pommi putoaa vääjäämättä niskaamme ja Venäjälle ei kannata mennä kun sinne kumminkin kuolee. Tai jos sinne menee niin kannattaa viedä mukanaan digitaalikello. Siitä sai kuulemma hyvän hinnan markkinoilla. Tällaisista pienistä tiedonmuruista lapsi rakentaa omassa päässään kuvan ympäröivästä todellisuudesta. Tuohon maailmaan minä halusin raottaa oven Kanerva-sarjakuvan avulla.” (Petteri Tikkanen) Petteri Tikkanen ponkaisi sarjakuvaväen tietoisuuteen 1990-luvun puolivälissä. Opiskellessaan Lahden Muotoiluinstituutissa Tikkanen julkaisi Ville Pynnösen kanssa kaksi runsaasti huomiota kerännyttä omakustannetta, Pee niin kuin Pelko ja Kammo. Sittemmin Tikkasen ura lähti tasaisen nopeaan nousuun. Hän voitti Kemin sarjakuvakilpailun pääpalkinnon historialliset kaksi kertaa peräkkäin, vuosina 1997 ja 1998. Ensin pitkä tarina Outo äitipuoli oli raadin mieleen, sitten kolahti taitavasti lasten maailmaa kuvaava strippisarjakuva Kanerva. Vuonna 2010 hän voitti Sarjakuva-Finlandian teoksellaan Eero.