Mätänevä velho

Surrealismin pioneerin huikean mielikuvituksellinen proosarunoelma jatkaa Merlin-tietäjän tarinaa siitä, mihin se kelttiläisessä mytologiassa päättyy.

Kirjailija itse piti tätä vuonna 1909 ilmestynyttä runoelmaa pääteoksenaan. Mätänevä velho on huikea lyyrinen proosateos, joka jatkaa kelttiläisestä mytologiasta tutun tietäjä-Merlinin tarinaa siitä, mihin se perinteisesti loppuu. Merlinin rakastettu Viviane noituu velhon kuolleeksi ja hautaa hänet, mutta koska Merlin on kuolematon, hänen sielunsa jää eloon mätänevään ruumiiseen. Hän kykenee edelleen myös kommunikoimaan elävien kanssa, ja romaani perustuukin dialogiin, jota Merlin käy häntä etsivien eläinten, olioiden ja ihmisten kanssa. Velhon keskustelut kristillisestä, kreikkalaisesta ja kelttiläisestä mytologiasta peräisin olevien hahmojen kanssa sivuavat muun muassa rakkauden mahdottomuutta, kuoleman jatkuvaa läsnäoloa elämässä ja yksilön perimmäistä yksinäisyyttä. Suomentajan esipuhe ja henkilöhahmoluettelo valaisevat tämän mytologisen runsaudensarven monikerroksista symboliikkaa ja taustatekstejä. "Mätänevä velho on paljon muutakin kuin uutta luova muodon ja kulttuuriperinnöin taidonnäyte. Teoksen tapa käsitellä yksinäisyyttä ja kuolemaa on lohduttoman kaunis." - Saana Katila, Vihreä Lanka "On piristävää, kun ollaan näin siekailemattomasti ikuisten teemojen ytimessä. Myyteistä ja perinteistä kiinnostuneille Velho on tapaus. Se ei jää pelkkään entisen haikailuun, vaan on myös sopivassa suhteessa arvaamaton ja uudistava. Ennen kaikkea sen kieli on runoudessa vertaansa vailla." - Mikko Nenonen, Etelä-Suomen Sanomat "Mätänevän velhon runollisuus on lukijalle helppoa, tyylissä ei ole turhaa kikkailua. Arthuriaanisessa maailmassa on lukemattomia teoksia, milloinkohan niitä muita tulisi yhtä asiallisesti suomennettuna?" - Hannele Kivilahti, Tähtivaeltaja "Apollinairen mielikuvitus on rajaton ja juuri siksi Mätänevä velho on niin huumaavaa luettavaa, vielä hieman vajaa sata vuotta kirjoittamisensa jälkeenkin." -Tuukka Vartiainen, Kouvolan Sanomat "Apollinairen asemaa ulkoisten tehokeinojen (mm. välimerkittömyys) kehittelijänä länsimaisessa kirjallisuudessa tuskin voidaan kyseenalaistaa." - Jouni Huhtanen, Kymen Sanomat "Kovin inhimillisiksi nämä hirviöt osoittautuvat, kovin kaunopuheisiksi, ja kaikkia heitä yhdistää sama asia, rakkaus, rakastamisen vaikeus, rakastamisen mahdottomuus, rakastamisen pakko, miehen ja naisen erilaiset ikuisuudet." - Petri Salin, Portti "Mukaansa taikova ja merkittävä. Mätänevällä velholla on paikkansa viime vuoden klassikkojen joukossa. - Jan Blomstedt, Helsingin Sanomat