“Koska pelkäämme ydintuhoa, himoitsemme tarinoita ydinräjähdyksen jälkeisestä villistä maailmasta. Näin yksinkertaiselle ajatukselle perustuu Dmitri Gluhovskin, 31, Metro 2033 -tieteiskirjan menestys. ‘Jokainen haluaa palata lapsuuteen, jolloin oli tilaa hirviöille ja sankareille. Metro 2033 on realistinen satu’, venäläinen sanoo helsinkiläishotellin aulassa. (…) Romaanin ensimmäiset lauseet syntyivät jo vuonna 1977. Toimittajaperheen lapsi matkusti koulumatkansa metrolla Moskovaan. Tarinoita kolmevuotiaasta asti kirjoituskoneella luonut Gluhovski sai idean ydintuhon jälkeisestä maailmasta, jossa viimeiset ihmiset elävät metrotunneleissa. Kustantaja ei innostunut, joten Gluhovski alkoi vuonna 2002 muokata  tarinaa nettilukijoiden ehdotusten mukaan. Kirja valmistui lopulta 2005. ‘Tätä on kirjallisuus 2.0. Tämä on avoimen lähdekoodin kirjallisuutta.’ – Tero Kartastenpää, Image

“Metro 2033 on vetävän viihteen muotoon puettu koe ihmispopulaatiolla. Venäjällä on sellaista historiaa lujasti takanaan. Se on myös tarinaa ihmislajin evoluutiosta, yksilölle vihamielisesti isopäisistä ideoista, kadonneen kulta-ajan ja dystooppisen todellisuuden dialektiikasta ja kapitalismin alkeista. (…) Metro 2033 on myös iso tarina tarinoista ja niiden kertomisesta. Pitkien keskustelujen pohjustama maailma on oikeastaan kiehtovampi kuin tapahtumat. ” – Turun Sanomat

“Kyllä, se on hyytävää, selkäpiitä karmivaa ja ahdistavaa luettavaa. Jos näitä kirjallisuudelta kaipaatte, niin Metro 2033 taitaa olla onnistunut teos, joka paranee kovasti kohti loppuaan ja pitää lujasti otteessaan. (…) Metro 2033 ilmestyi ensin nettiversiona osoitteessa m-e-t-r-o.fu ja levisi nopeasti kymmenien tuhansien nuorten lukijoiden tietoisuuteen. Ensimmäinen romaaniversio ilmestyi 2005. Nykyään Metro 2033:lla on miljoonia lukijoita, se on käännetty 32 kielelle, romaanista on tehty räiskintäpeli PC:lle ja Xbox-konsolille, ja tekeillä on vielä amerikkalainen elokuva.” – Tomi Huttunen, Helsingin Sanomat

“Muutoksen eturintamassa käyvän Dmitri Gluhovskin mielestä kirjoista on tulossa yhä interaktiivisempia, eräänlaisia avoimia lähdekoodeja, joita kuka tahansa voi muokata. Tulevaisuuden romaanit syntyvät enemmän lukijoiden kuin kustantajien kanssa. Gluhovskin oma esikoisromaani Metro 2033 on siitä vakuuttavin esimerkki. Kirjailijan 2002 nettiin pistämä romaani on elänyt omaa elämäänsä jo kahdeksan vuotta. Teoksen on-line versio on saanut noin kaksi miljoonaa lukijaa, mutta myös paperikirjaa on myyty puoli miljoonaa kappaletta. – Kokemukseni perusteella on virheellistä ajatella, että jos kirjaa saa ilmaiseksi netistä, kukaan ei osta sitä kaupasta, Dmitri Gluhovski sanoo.” – Turun Sanomat

“Tulevaisuuteen sijoitettu tieteiskirjallisuus kuvaa pinnan alla yleensä nykypäivää. (…) Gluhovski hyödyntää sitä, että Moskovan metro suunniteltiin aikanaan myös pommisuojaksi ydinsodan varalta. Tarinassa ydiniskuista selvinneet sinnittelevät Moskovan jättimäisen metron asemilla ja käytävissä. (…) Vaikka vuoden 2033 antiutopia on synkkä tarina, se on samalla rakkaudentunnustus Moskovan valtavan laajalle metrolle, miksei myös koko kaupungille. (…) Saagaa jatkava Metro 2034 oli Venäjän viime vuoden myydyin kirja.” – Pertti Mattila, STT