Tekijät: Anni Sumari, Anni Sumari
ISBN kirja: 978-952-01-0896-0
Sivumäärä: 70
Likekatalogi: Kevät 2013
Katso kaikki kirjat kategoriasta: Kotimainen kaunokirjallisuus
Avainsanat: Anni Sumari, Kotimainen kaunokirjallisuus, Like
Anni Sumari, Anni Sumari
Olen kiivas kuin Jumala
”Pistin heti jumalattoman leveäteräisen leipäveitsen rintojeni väliin, osaksi pukeutumistani.
Opettelin – käyttämään sitä.” Anni Sumarin kolmastoista kaunokirjallinen teos taistelee kaikilla rintamilla, niin sodassa, rakkaudessa kuin runoudessakin. Samalla se pohtii vihan ja aggression järjettömyyttä ja välttämättömyyttä. Keskiössä on kukkien sotaa käyvä sissivamppi, käsiraudoissa ja pakkopaidassa tempoileva nainen, joka hyökkää häpeilemättä ja puolustautuu pelkäämättä. Anni Sumari (s. 1965) on palkittu runoilija, kirjailija ja suomentaja. Esikoisteos Matkakertomuksia pimeydestä ilmestyi vuonna 1986, valitut runot ja proosarunot Kermojen kerma vuonna 2011. Sumarin runoja on käännetty 22 kielelle. Itse hän on suomentanut muun muassa Samuel Beckettiä, Robert Antonia, Don Patersonia sekä skandinaavisten jumaltarujen kattavan kokoelman Ódinnin ratsu.
Opettelin – käyttämään sitä.” Anni Sumarin kolmastoista kaunokirjallinen teos taistelee kaikilla rintamilla, niin sodassa, rakkaudessa kuin runoudessakin. Samalla se pohtii vihan ja aggression järjettömyyttä ja välttämättömyyttä. Keskiössä on kukkien sotaa käyvä sissivamppi, käsiraudoissa ja pakkopaidassa tempoileva nainen, joka hyökkää häpeilemättä ja puolustautuu pelkäämättä. Anni Sumari (s. 1965) on palkittu runoilija, kirjailija ja suomentaja. Esikoisteos Matkakertomuksia pimeydestä ilmestyi vuonna 1986, valitut runot ja proosarunot Kermojen kerma vuonna 2011. Sumarin runoja on käännetty 22 kielelle. Itse hän on suomentanut muun muassa Samuel Beckettiä, Robert Antonia, Don Patersonia sekä skandinaavisten jumaltarujen kattavan kokoelman Ódinnin ratsu.
Kirjan arvostelut
“Kokoelma on nimensä väärti, ja runojen suhdemelske on yhtä jumalten kamppailua.” –Mervi Kantokorpi, Helsingin Sanomat
“Kirja on vaikuttavaa luettavaa.” – Martta Kaukonen, Ilona