Tekijät: Kimmo Miettinen
ISBN e-kirja: 978-952-01-0561-7
ISBN kirja: 978-952-01-0496-2
Sivumäärä: 219
Likekatalogi: Syksy 2010
Katso kaikki kirjat kategoriasta: E-kirjat, Kotimainen kaunokirjallisuus
Avainsanat: e-kirjat, Kimmo Miettinen, Kotimainen kaunokirjallisuus, Like
Kimmo Miettinen
Pitkäjano
Punkrock. Ja pöytäviina. ”Matemaattisesti viikonloppu oli helppo nakki: kaksi pulloa pöytäviinaa per jäbä per päivä plus yksi yhteinen varapöytä per päivä. Mutta lasketaanko matkustuspäivä perjantai ottopäiväksi, hankitaanko vierasvaraa, mitä jos retki jatkuu maanantaihin saakka? Näitä ja muita viikonlopun rockfestivaaleihin liittyviä ongelmia oli pohdiskeltu ja pohjusteltu pitkin viikkoa ja erityisesti Backstagella Tavastian yläkerrassa koko edellinen ilta. Suunnittelu oli niin huolellista ja aikaa vievää, että samaan aikaan naapuripöydissä ehdittiin perustaa viisi bändiä. Niistä neljä hajosi saman illan aikana musiikillisiin erimielisyyksiin, viides koska potentiaalinen basisti joi muka vahingossa mahdollisen rumpalin kaljan.” Rokkipoikain festivaaliretki alkaa, jatkuu ja päättyy kosteissa merkeissä. Väliin mahtuu kirkkaita oivalluksia, nyrkkiväittelyksi äityvää hervotonta sanailua ja vankkaa ystävyyttä. Kertoja ja hänen paras ystävänsä herättävät hämmennystä, kuohuntaa ja pahennusta kotimaan lisäksi Tukholmassa, kansankodin eksoottisessa kehdossa. Matkalla törmätään lukuisiin bändeihin, pöllitään portsarin eväät, pohditaan mitä Johnny Thundersille kuuluu ja vongataan naisia vaihtelevalla menestyksellä. Kuinka pysyä maistissa kymmenen päivää? Miettinen (s. 1958) on suomalaisen vaihtoehtorockin kunnioitettu monitoimimies. Hän on perustanut useita levy--yhtiöitä ja lehtiä ja nostanut esiin useita merkittäviä rockyhtyeitä. Vahvasti omaelämäkerrallinen Pitkä-janoon hänen ensimmäinen romaaninsa. Like on aikaisemmin julkaissut häneltä teokset AC – Takapirujen kuningas(2009) sekä Hilse: suomipunkin alku ja juuri (2008).
Turun Sanomat 1.8.2010: “Ei tekosyvällistä skeidaa”
Aamulehti 13.8.2010: “Rocktoimittajan muistokirjoitus”
“Kieli poskella kirjoitettu omaelämäkerrallinen teos jättää lukijan arvailemaan, mikä on ollut itse koettua. Räväkkä huumori on vaikea tyylilaji, jossa musiikkialan monitoimimiehenä kannuksensa hankkinut Miettinen on hyvässä vedossa.” – Hannu Teider, Seura
“Tuorein teos, vahvasti omaelämäkerrallinen matkaromaani Pitkäjano on tuttua Miettistä. Elävää, hauskaa ja salakavalalla tavalla nokkelaakin kerrontaa. Mies selvästi nauttii siitä, mitä on tekemässä. Kuten Hilseessä ja Rumbassakin. Eli nauttii tekstin tuottamisesta. (…) – Olen kirjoittanut niin kauan kuin muistan. Ihan pikkupojasta saakka vähintään jotain pientä paperilapun kylkeen, jos ei muuta.” – Jari Nikkola, Iltalehti
“Mojovia letkautuksia ja rocktriviaa tihkuvien rivien välistä paljastuu kasvutarina ja kuvaus ystävyydestä, jota varjostaa elämän rajallisuus.” – Markus Nordenstreng, Helsingin Sanomat
“Romaani on kirjoitettu sujuvasti ja ainakin 1980-luvun alun rockvuodet itse kokeneille Pitkäjano on mukavan nostalgista viihdettä.” – Erik Ahonen, Aamulehti
“Pitkääjanoa voi luulla veijari- ja matkaromaaniksi, jota se toki päältä katsoe on. Kirjan juju, pohjaton kaipuu, on piilotettu niin tarkasti muutamiin sivulauseisiin, että sitä ei huomaa, jos ei osaa etsiä. Kun kertojaääni miettii, että Rikusta tulisi hyvä isä, totuuden tietävän lukijan olosta tulee vaikea.” – Hannu Purola, Ilkka
“Hämeenlinnalainen Kimmo Miettinen tunnetaan rockpiireissä pelkkänä Miettisenä, monessa mukana olleena pienlehti- ja levy-yhtiövaikuttajana ja radioäänenä – sekä verbaaliakrobaattina, jolta on uskaltanut hieman toivoakin esikoisromaania muiden kirjallisten töiden jatkoksi. (…) Dialogin notkeus ja elämäniloinen tilannekomiikka paikkaavat hyvin dramaturgista ohuutta. Huolettoman remellyksen alla on häivähdys tragiikkaa: varsinkin jos tarinan taustalla olevat todelliset henkilöt tunnistaa, kirjan voi lukea muistokirjoituksena nuorena kuolleelle ystävälle.” – Sari Autio, Ilta-Sanomat
“Pitkäjano on roadtrip-tarina, jossa mennään paikasta toiseen enemmän tai vähemmän hvyissä olotiloissa. Hauskimmat hetket koetaan Ruotsissa, jossa promilletasoa ylläpitävät ystävykset tutustuvat kansankodin ilmapiiriin.” – Pasi Ahtiainen, Keskisuomalainen
“Kaksikon kohellus ja ennen kaikkea huikea keskustelu on erityisen viihdyttävää. Lukupaikaksi en suosittele junaa taikka kahvilaa, jos ei halua kerätä katseita minuutin välein hekottelevana kummajaisena.” – Aku-Tuomas Mattila, Sue