Tekijät: Jan Guillou
Alkuteos: Riket vid vägens slut
ISBN kirja: 952-471-007-2
Sivumäärä: 511
Suomentaja: Pirkko Talvio-Jaatinen
Katso kaikki kirjat kategoriasta: Suomennettu kaunokirjallisuus
Avainsanat: Jan Guillou, Like, Pirkko Talvio-Jaatinen, Suomennettu kaunokirjallisuus
Jan Guillou
Pohjoinen valtakunta
Ristiretki-trilogian päätösosa, erinomainen lukuromaani.
Eletään vuotta 1192, kun Arn Magnusson palaa läntiselle Göötanmaalle kahdenkymmenen vuoden komennukseltaan Pyhälle Maalle. Arn on yksi tuhansista häviäjistä, joka tuo tullessaan muun muassa tietoja ja taitoja, joista tulee uuden ajan edellytys koko Euroopassa. Pieni Länsi-Göötanmaa synnyttää uuden kuningaskunnan, Ruotsin. Arn ja hänen rakastettunsa Cecilia ovat suistamaisillaan valtakunnan sotaan ja sekasortoon, koska he ovat vakuuttuneita siitä, että rakkaus on politiikkaa suurempaa. Ja Uusi Kuningaskunta on syntymässä, elleivät tanskalaiset onnistu tuhoamaan Folkungien aikeita... Aiemmin suomeksi ovat trilogiassa ilmestyneet Tie Jerusalemiin (2000) ja Temppeliherra (2001). Aiemmista teoksista kirjoitettua: "Guilloun kerronta tuo realismissaan ja ironiassaan mieleen Waltarin. Ruotsalaiskirjailijan teksti on Waltarin tapaan elämänmakuista, todentuntuista." - Jari Lybeck, Turun Sanomat "Ei voi kuvitella kuinka hyvästä historiallisesta kerronnasta pitävä ei viehättyisi Guilloun romaanisarjasta." - Juha K. Tapio, Kaleva
Eletään vuotta 1192, kun Arn Magnusson palaa läntiselle Göötanmaalle kahdenkymmenen vuoden komennukseltaan Pyhälle Maalle. Arn on yksi tuhansista häviäjistä, joka tuo tullessaan muun muassa tietoja ja taitoja, joista tulee uuden ajan edellytys koko Euroopassa. Pieni Länsi-Göötanmaa synnyttää uuden kuningaskunnan, Ruotsin. Arn ja hänen rakastettunsa Cecilia ovat suistamaisillaan valtakunnan sotaan ja sekasortoon, koska he ovat vakuuttuneita siitä, että rakkaus on politiikkaa suurempaa. Ja Uusi Kuningaskunta on syntymässä, elleivät tanskalaiset onnistu tuhoamaan Folkungien aikeita... Aiemmin suomeksi ovat trilogiassa ilmestyneet Tie Jerusalemiin (2000) ja Temppeliherra (2001). Aiemmista teoksista kirjoitettua: "Guilloun kerronta tuo realismissaan ja ironiassaan mieleen Waltarin. Ruotsalaiskirjailijan teksti on Waltarin tapaan elämänmakuista, todentuntuista." - Jari Lybeck, Turun Sanomat "Ei voi kuvitella kuinka hyvästä historiallisesta kerronnasta pitävä ei viehättyisi Guilloun romaanisarjasta." - Juha K. Tapio, Kaleva