Rytmihäiriöitä 10 v.: uuden Suomi-jazzin nousu

Tekijät: Markus Partanen, Markus Partanen

Ilmestymiskuukausi: 10 / 2007

ISBN: 952-01-0001-8

Sidosasu: nidottu

Katso kaikki kirjat kategoriasta: Musiikki ja populaarikulttuuri

Markus Partanen, Markus Partanen

Rytmihäiriöitä 10 v.: uuden Suomi-jazzin nousu

COOL! HIP! SHAKE! DIG!

Ylen Jazzradion tuottaja Markus Partanen on koostanut teoksen, jota on kaivattu. Rytmihäiriöitä – Uuden Suomi-jazzin nousu esittelee ja analysoi maamme jazzkulttuurissa 90-luvulla alkanutta huimaa kehitystä: niitä muusikoita, yhtyeitä, virallisia ja epävirallisia organisaatioita sekä yksittäisiä toimijoita, joiden ansiosta suomalainen jazzelämä on viriilimpää ja monimuotoisempaa kuin koskaan aiemmin.

Tärkeä syy kotimaisen jazzin ja rytmimusiikkikulttuurin uuteen elinvoimaisuuteen on ennakkoluulottomuus musiikkityylien raja-aitojen suhteen. Tuo asenne näkyy sekä muusikoiden tekemisissä että yleisöjen käyttäytymisessä, ja sitä kirjassa kartoitetaan. Nuorempien muusikoiden saavutusten taustalla vaikuttavat myös vanhemmat tekijät, eivätkä ainoastaan esikuvina ja opettajina vaan myös aktiivisina soittajakollegoina.

Kirjan laajin ja tärkein osa on uuden jazzkulttuurin luoneiden muusikoiden tarina. Haastateltavina on parisenkymmentä keskeistä, tyylillisesti erilaista ja eri-ikäistä muusikkoa, mm. Juhani Aaltonen, Jukka Perko, Raoul Björkenheim, Tapani Rinne, Teppo Mäkynen, Mirja Mäkelä, Tuomo Prättälä, Verneri Pohjola ja Emma Salokoski. Laajempien henkilökuvien lisäksi teoksessa on runsas kattaus lyhyitä tietopaketteja yhtyeistä ja muusikoista.

Muusikoiden ohessa kirjassa esitellään mm. levy-yhtiöiden vetäjinä sekä pedagogeina jazzkulttuurimme kehitykseen vaikuttaneita toimijoita. Tarkastelussa on myös se, miten suomalainen jazz on saanut jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Kirjassa kerrotaan Ravintola Juttutuvassa syksyllä 1997 alkaneen Rytmihäiriöklubin tarina: klubi on ollut tärkeä näköalapaikka varsinkin nuoremman muusikkosukupolven esiinnousulle. Rytmihäiriö-termillä voi viitata myös siihen ikävään tosiasiaan, että maamme jazzkentän infrastruktuuri ei ole kehittynyt läheskään samassa tahdissa kuin muusikoiden taidot ja määrä. Teoksesta löytyykin muusikoiden ajatuksia myös siitä, miten suomalainen jazz- ja rytmimusiikkikulttuuri svengaisi tulevaisuudessa vielä nykyistä hurjemmin.

Artikkeleiden kirjoittajina ovat Markus Partasen lisäksi Leena Isbom, Jaakko Tahkolahti, Petri Silas ja Pekka Nissilä. Kirjan ulkoasun viimeistelevät Maarit Kytöharjun upeat valokuvat.

“Partasen työstämä yhden merkittävän aikakauden kuvaus nousee komeasti vuoden kulttuuritekojen joukkoon.”
– Pentti Ronkanen, Keskisuomalainen

“Rytmihäiriöitä täyttää ison aukon suomalaisesta rytmimusiikkia koskevassa vähälukuisessa kirjallisuudessa.”
– Pete Pakarinen, Verkkouutiset

“I boken sägs gällande nyskapande att man inte kan uppfinna hjulet på nytt
men man kan lära en hel generation cykla. Här finns en del att hämta även
för dem som redan skruvat bort sina stödhjul gällande finsk jazz.”
– Jan-Erik Holmberg, Hufvudstadsbladet

“Suomalaisen jazzin viimeiset kymmenen vuotta läpikäyvää teosta oli mahdotonta lukea ilman jatkuvaa levyhyllyn pläräystä, vaihtuvuus levylautasella oli nopeaa. Näin hauskaa ei ole edes karkkikaupassa, löysin ison kasan jo unohtuneita helmiä.”
– Jari Tamminen, Voima