Katri Tanskanen (toim.), Mikko-Olavi Seppälä (toim.)

Suomen teatteri ja draama

Elävästi kirjoitettu historiateos esittelee suomalaisen teatterin ja näytelmäkirjallisuuden vaiheet.

Runsaasti uutta tutkimustietoa sisältävä kokonaisesitys Suomen teatterihistoriasta kattaa ajanjakson 1700-luvulta nykypäivään. Teos esittelee teatterihistoriamme suurten linjojen, nimien ja laitosten ohella muun muassa lastenteatterin, ulkoilmateatterin ja teatteripolitiikan vaiheet maassamme. Kirjan pääjaksoissa kuvataan teatterihistorian kehityslinjoja ja käännekohtia. Niissä esitellään merkittäviä ohjaajia, näytelmäkirjailijoita ja maineikkaita esityksiä. Teoksessa tarkastellaan sekä valtavirran teatteria kansannäytelmistä musikaaleihin että marginaalissa toimineiden taiteilijoiden teatteri-ilmaisua uudistaneita kokeiluja ja läpimurtoja. Kotimaisten tekijöiden ja ilmiöiden rinnalla esitellään uusien kansainvälisten tyylisuuntien ja muiden vaikutteiden saapuminen Suomen teattereihin ja näytelmäkirjallisuuteen. Erillisissä artikkeleissa käsitellään yksityiskohtaisemmin muun muassa teatteritanssiin, suomenruotsalaiseen näyttämöidentiteettiin ja teatterikoulutukseen liittyviä kysymyksiä, lavastustaiteen kehitystä viime vuosikymmeninä sekä nykyteatterin ilmiöitä. Yleistajuinen teos on aarrearkku jokaiselle teatterinystävälle ja tärkeä lähdeteos teatteria opiskeleville. Kirja on varustettu lähdeviittein ja kirjallisuusluetteloin.

Kirjan arvostelut

“Sujuva yleisteos tarjoaa 1700-luvulta alkavan teatterikertomuksen kolmessa näytöksessä.” – Pia Houni, Helsingin Sanomat

“Historiateos esittelee suomalaisen teatterin ja näytelmäkirjallisuuden vaiheet 1700-luvulta nykypäivään. Teos paikkaa tärkeän aukon teatterihistorian alalta, sillä aiempi Timo Tiusasen teos Teatterimme hahmottuu ei ulotu itsenäisyyden alkuvuosia pidemmälle. (…) Vaikka onkin kyse teatterihistoriasta, kirjan kiinnostavinta luettavaa ovat viime vuodet ja vuosikymmenet. Teatteria noina aikoina itsekin harrastanut saa kirjasta kokonaisnäkemyksen siitä, mitä valtakunnassa on tapahtunut teatterilaitokselle ja mihin suuntaan on muun muassa kehittynyt draamakirjallisuus ja näytteleminen.” – Sirpa Koskinen, Kansan Uutiset Viikkolehti

“Draaman kaari huipulta huipulle. Teatterihistorian kirjoittajat listasivat suomalaisen näytelmän merkkiteokset. Tehtävä on melkein mahdoton: määritä kymmenen suomalaisen teatterin suuntaan eniten vaikuttanutta näytelmää. Onneksi käytössä on kättä pitempää. Helsingin yliopiston teatterintutkijat Katri Tanskanen ja Mikko-Olavi Seppälä ovat juuri saaneet valmiiksi 500-sivuisen Suomen teatteri ja draama -kirjan, ja lupaavat laatia oman hittilistansa.” – Ilkka Kuosmanen, Etelä-Suomen Sanomat

“Suoranaisia tabuaiheita suomalaisessa teatterissa ei Tanskasen ja Seppälän käsityksen mukaan enää ole. Sivuutettuja aiheita sen sijaan löytyy. – Maahanmuutto ja monikulttuurisuus. Niiden käsittelyä ei teattereissa usein näe, Tanskanen sanoo.” – Ilkka Kuosmanen, Turun Sanomat

“Katri Tanskasen ja Mikko-Olavi Seppälän historiakirja muuttaa kuvaa kotimaisesta draamasta ainakin yhdessä suhteessa: heidän mukaansa suomalainen teatteri ei ole ollut ominaislaadultaan erityisen kansallista. – Ei Suomi ole ollut historian valossa mikään muista erillinen saareke. Perifeerisyys on kyllä yksi lähtökohdista, mutta vaikutteita on pyritty lähes aina ottamaan myös muualta maailmasta, kirjoittajat muistuttavat. Harrastajalähtöisyys sen sijaan näyttää olevan aidosti suomalainen piirre.” – Ilkka Kuosmanen, Savon Sanomat

“Tästedes teatterikoulutuksen perumateriaaliin kuulunee Suomen teatteri ja draamam ja hyvä niin!” – Helena Toikka, KirjaIN