“Kirja on kooltaan pieni ja tyyliltään jutusteleva, mutta sen aihe on yhtä räjähdysherkkä kuin nykypäivän suurvaltapolitiikka.” – Aamulehti

“Romaanin taustakuva tarkentuu Viron uudelleen itsenäistymisen kohtalon hetkiin 1980–1990-lukujen taitteessa. Teos kehkeytyy viihdyttäväksi vakoilujännäriksi, rakkauden ja vainoharhan tarinaksi.” – Etelä-Suomen Sanomat

“Juoni on yksinkertainen, mutta psykologiset kerrokset uskottavan monitasoisia.” – Aamulehti

“Raudin kerronnan kudelma kurkottaa moniaalle. Se punoo ihmissuhteita ja kerii jännitystä. Teos puhuttelee myös Hannu Oittisen sujuvan suomennoksen ansiosta.” – Risto Löf, Savon Sanomat

“Vakoilutarinan ja siihen kytkeytyvän rakkauskertomuksen sisältävässä Täydellisen lauseen kuolemassa kiinnittää ensinnä huomiota tyylilajin kepeys. Kertoja on kaikkea muuta kuin vakavikko; hänen sävynsä ja keinonsa etsivät varantonsa muualta kuin perinteisen realismin tiukkaan napitetusta maailmasta. Vaikka Viron neuvostomiehityksen viimeiset vuodet eivät ole humoristinen aihepiiri, Raudin teoksen lajityypiksi hahmottuu parhaiten vaikkapa veijariromaani. Siksi neljännesvuosisadan perspektiivi antaa jo mahdollisuuden katsoa kaikkea armottoman mustan huumorin peilistä. Tosikot älkööt vaivautuko!” – Turun Sanomat

”Täydellisen lauseen kuolema on mestarillisesti rakennettu ja mukaansatempaava tarina, joka ei ainoastaan kuvaa Neuvostoliiton ahdistusta ja sen ajan pelkojen ja toivojen lieassa olleita ihmisiä, vaan tekee sen laatusarjaelokuvalle ominaisella rytmillä ja jännityksellä. […] Raud leikkii todellisuuksilla, kirjallisilla tekniikoilla ja lukijan odotuksilla. Tuloksena yksi mielenkiintoisimmin muotoiltu virolainen romaani, jonka olen viime vuosina lukenut.” – Postimees

”Tämän kirjan ymmärtämisen ei pitäisi olla vaikeaa kenellekään. Henkilöt on kuvattu hyvin, dialogia on paljon ja tapahtumat välittyvät erittäin visuaalisesti. Myös ilmapiiristä maksimipisteet.” –Eesti Päevaleht

”Rein Raudin tuoreen romaanin otsikko on älykäs, tyylikäs ja täsmällinen. Ei, kirja ei kerro kielestä tai kirjallisuudesta tai muusta vastaavasta vaan jostakin paljon oleellisemmasta. Jostakin, jota ilman yhteiskunta ei toimi ja jonka vähäisyyttä Raud teoksessaan valittaa: luottamuksesta. […] Tarina on meidän kaikkien. Joidenkin välittömästi, joidenkin vain sitä kautta että heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat osallistuneet siihen. Meitä kaikkia yhdistää sama taakka. Sen aikakauden taakka, jossa vain luottamus oli käypää rahaa.” –Eesti Rahvusringhääling (Viron Yle)