Tekijät: Juho Juntunen
ISBN kirja: 978-952-01-0191-6
Sivumäärä: 253
Katso kaikki kirjat kategoriasta: Musiikki ja populaarikulttuuri
Avainsanat: Juho Juntunen, Like, Musiikki ja populäärikulttuuri
Juho Juntunen
Tuuliajolla
Kauan kaivattu kulttiteos taas saatavilla! Alkuaan vuonna 1981 ilmestynyt, ajat sitten loppuunmyyty teos on raivokas raportti suomalaisesta rockista ja sen suuntaviitat takoneista räimijöistä, joista sittemmin on sukeutunut rockin vanhempia valtiomiehiä. Juice Leskinen Slam, Eppu Normaali ja Hassisen Kone tekivät kesällä 1981 kiertueen, joka alkoi kuin huviretki mutta päättyi helvettiin. Siitä syntyi levy ja elokuva Saimaa-ilmiö. Mutta ennen kaikkea siitä kehkeytyi tämä kirja: ylittämättömän hauska kuvaus kiertue-elämästä ja strategisen tärkeästä käännekohdasta suomalaisen rockmusiikin historiassa. Gonzojournalismin merkkiteos, joka paljastaa, mitä esiintymislavan takana todella tapahtuu. Sisäpiirihuumorin ja nesteillä läträämisen aapinen. Runsaasti kuvitetussa, päivitetyssä painoksessa on kattava Tuuliajolla-kiertueiden historiikki sekä Suomen virallisen seksisymbolin Jouni Hynysen kynäilemä raportti viimeisestä Tuuliajolla-risteilystä. Kirjan koonnut Juho Juntunen on rocktoimittaja, kirjailija ja elävä legenda, joka rakastaa tatuointeja, moottoripyöriä, Jumalan miekkoja, Jack Daniel'sia ja saatanallisia leluja. Kuten sanonta kuuluu: "Jos Jumala olisi hullu, hän olisi Juho Juntunen." Kirja ilmestyi alun perin Soundi-lehden kustantamana.
“Huonoa sisäpiirihuumoria varmalla gonzo-otteella.” – Manu Haapalainen, Rumba
“Rockjournalismilegenda on tässä vauhdikkaana kuin parhaissa Soundi-jutuissaan.” – Suonna Kononen, Karjalainen
“Tuuliajolla-kirja on rennolla ja vapaalla kädellä piirretty kuvaus ja on yksinkertaisesti paras Suomessa julkaistu rockkirja. Kirja esittelee pintaa syvemmältä kolmea suomalaisbändiä, eikä saa myöskään unohtaa runsasta kuvitusta.” – Markku Fagerlund, Helsingin Sanomat
“Elokuvaa paljon raisummaksi osoittautuu todella erikoinen kirja, Tuuliajolla. Ihmeellisen kiehtova on Juntusen kerronta.” – Petri Ahoniemi, Uusi Suomi