Tekijät: Kai Widell
Alkuteos: Chile-kuvia
ISBN kirja: 952-471-432-9
Sivumäärä: 96
Katso kaikki kirjat kategoriasta: Yleiset tietokirjat
Avainsanat: Kai Widell, Like, Yleiset tietokirjat
Kai Widell
Verdad y Justicia — Totuus ja oikeus
Verdad y Justicia -Totuus ja oikeus on dokumentaarinen valokuvakirja, joka käsittelee Chilessä 70-luvulla tapahtuneita ihmisoikeusrikkomuksia tämän päivän näkökulmasta.
Ollessaan vaihto-opiskelijana Chilessä Kai Widell kuvasi ja haastatteli kadonneiden ja kuolleiden ihmisten omaisia sekä poliittisista syistä vangittuja ihmisiä. Hän tutki ja kuvasi myös tuon ajan tapahtumapaikkoja, kuten taloja, joissa vankeja kidutettiin ja kuulusteltiin, sekä hautapaikkoja. Kirja pyrkii esittämään rankan aiheen humaanilla tavalla, jotta lukija pystyisi tiedostamaan ihmisoikeusrikkomusten ongelmat. Tekijän motiivi kirjan tekemiseen oli kiinnostus sorrettujen ihmisten kohtaloihin. "Chilessä ollessani kuulin 70-luvun tapahtumista ja siitä, että Chilen valtio ei ole vieläkään myöntänyt tapahtumia ja kertonut uhrien omaisille heidän lähimmäistensä kohtaloista. Minua kiinnosti ottaa selvää näistä ihmisistä. Pyrin työlläni koskettamaan kuvien ja tekstin yhteisvaikutuksen kautta ja tällä tavoin työni vastaa siihen kärsimyksen ilmauksen perusongelmaan, joka liittyy kysymykseen kärsimyksen esittämisen rajasta. Sillä se, miten asia muistetaan, on riippuvainen siitä, miten mennyt tapahtuma tuodaan läsnäolevaksi. Tutkija Ilona Reiners sanoo, että monen juutalaisen filosofin mukaan joukkotuhon kaltaista teemaa voidaan kuvata ainoastaan siten, että kieli on lähellä hiljaisuuden rajaa. Esitän siis työssäni kolmenlaisia puheenvuoroja: uhrien eli omaisten ja vankien puheenvuorot, paikkojen puheenvuorot ja sotilasjuntan puheenvuorot ilmaistuna julkisten ilmoitusten muodossa. Kärsimystä on usein mahdotonta identifioida kuvaksi eikä katsojana useinkaan pysty täysin käsittämään toisen ihmisen kärsimystä. Olen pyrkinyt siihen, että lukija voi löytää kirjastani kärsimyksen puheenvuorojen takaa, sillä esitän kärsimyksen viittauksenomaisesti, josta puheenvuorot eivät huuda vaan lähinnä keskustelevat hiljaa."
Ollessaan vaihto-opiskelijana Chilessä Kai Widell kuvasi ja haastatteli kadonneiden ja kuolleiden ihmisten omaisia sekä poliittisista syistä vangittuja ihmisiä. Hän tutki ja kuvasi myös tuon ajan tapahtumapaikkoja, kuten taloja, joissa vankeja kidutettiin ja kuulusteltiin, sekä hautapaikkoja. Kirja pyrkii esittämään rankan aiheen humaanilla tavalla, jotta lukija pystyisi tiedostamaan ihmisoikeusrikkomusten ongelmat. Tekijän motiivi kirjan tekemiseen oli kiinnostus sorrettujen ihmisten kohtaloihin. "Chilessä ollessani kuulin 70-luvun tapahtumista ja siitä, että Chilen valtio ei ole vieläkään myöntänyt tapahtumia ja kertonut uhrien omaisille heidän lähimmäistensä kohtaloista. Minua kiinnosti ottaa selvää näistä ihmisistä. Pyrin työlläni koskettamaan kuvien ja tekstin yhteisvaikutuksen kautta ja tällä tavoin työni vastaa siihen kärsimyksen ilmauksen perusongelmaan, joka liittyy kysymykseen kärsimyksen esittämisen rajasta. Sillä se, miten asia muistetaan, on riippuvainen siitä, miten mennyt tapahtuma tuodaan läsnäolevaksi. Tutkija Ilona Reiners sanoo, että monen juutalaisen filosofin mukaan joukkotuhon kaltaista teemaa voidaan kuvata ainoastaan siten, että kieli on lähellä hiljaisuuden rajaa. Esitän siis työssäni kolmenlaisia puheenvuoroja: uhrien eli omaisten ja vankien puheenvuorot, paikkojen puheenvuorot ja sotilasjuntan puheenvuorot ilmaistuna julkisten ilmoitusten muodossa. Kärsimystä on usein mahdotonta identifioida kuvaksi eikä katsojana useinkaan pysty täysin käsittämään toisen ihmisen kärsimystä. Olen pyrkinyt siihen, että lukija voi löytää kirjastani kärsimyksen puheenvuorojen takaa, sillä esitän kärsimyksen viittauksenomaisesti, josta puheenvuorot eivät huuda vaan lähinnä keskustelevat hiljaa."