LIKE tapasi punktohtori Greg Graffinin Ilosaarirockissa 2010

Bad Religionin nokkamies Greg Graffin saapui hyväntuulisena Ilosaarirockin artistialueen mediatelttaan noin tunti ennen bändin keikkaa lauantain pääesiintyjänä. Graffinin uusi kirja Anarchy Evolution julkaistiin syksyllä 2010 Yhdysvalloissa, ja Like julkaisi huhtikuussa 2011 kirjan suomennoksen Anarkia = evoluutio – usko, tiede ja Bad Religion.

Anarkia = evoluutio -kirjasi on ilmeisesti henkilökohtainen kertomus, jossa on vahva omaelämäkerrallinen sävy?

– Kirja on osaksi henkilökohtainen kertomus, mutta osaltaan teos on poleeminen. Se myös kiistää ajatuksen, että evoluution opiskelu johtaisi ateismiin. Mielestäni tämä on tärkeä keskustelun aihe, sillä tänä päivänä monet johtavat evoluutioteoreetikot ovat tulleet tunnetuiksi ateismin lipunkantajina. Mielestäni hyödyllisempi keskustelun aihe on kuitenkin naturalismi. Kirjassa selitän naturalistista maailmankatsomustani ja sitä, kuinka löysin sen. Hahmottelen jonkinlaista parallelismia elämässäni: kerron kuinka maailmankatsomukseni on kehittynyt rinnakkain sekä musiikissa ja viihdeteollisuudessa että akateemisessa evoluutiotutkimuksessa.

Naturalismi on luultavasti outo käsite useimmille ihmisille. Kertoisitko mistä naturalismissa on kyse?

– Naturalismi voi tarkoittaa monia asioita. Jotkut ajattelevat, että naturalisti on ihminen, joka menee ulos katselemaan lintuja tai samoilemaan metsään, ja nämä ovat toki täysin hyväksyttäviä tapoja kuvailla naturalismia. Naturalisti rakastaa luontoa. Mutta on olemassa myös toisenlaista naturalismia. Naturalisti on ihminen, joka ajattelee tietyllä tavalla tai näkee maailman tietyllä tavalla. Useimmat naturalistit eivät esimerkiksi usko, että luonto on jonkin luojan tekoa. Luonto on kehittynyt miljoonien vuosien aikana omien lakiensa ja prosessiensa seurauksena, miten ikinä ne määritelläänkin.

Tärkeä osa naturalistista käsitystä on se, että taustastamme ja kansallisuudestamme riippumatta uskomme voivamme löytää totuuden tutkimuksen, kokeiden ja todistamisen kautta – ja tämä on erittäin keskeinen seikka. Toisin sanoen naturalistinen ajattelu edellyttää, että todistamme asioita ja jaamme tulokset kanssaihmisten kanssa, jotta he voivat todistaa saman asian omakohtaisesti. Tämä on naturalistisen ajattelun ydinasioita. Kiinnostava asia naturalistisessa käsityksessä onkin se, että sillä ei ole oikeastaan väliä, uskooko joku Jumalaan vai ei. Minulle se on sivuseikka, sillä tuo aihe ei ole naturalistisen tutkimuksen tai evoluutiokeskustelun keskeinen kysymys.

Otat kirjassasi kantaa ikuiseen keskusteluun uskonnon ja evoluution välillä. Miltä uskonto näyttää naturalismin perspektiivistä katsottuna?

– Ennen kuin aloin kirjoittaa Anarkia = evoluutiota, julkaisin toisen kirjan osana tohtorin tutkintoani. Halusin selvittää, mitä uskonto merkitsee evoluutiobiologialle. Suurin osa evoluutiobiologeista näkee uskonnon kulttuurin ilmentymänä. Eli uskonnosta on tullut jotakin sellaista, joka mukautuu tai sopeutuu modernien ihmisten elämään yhtä lailla kuin kulttuuriinkin. Tämä käsitys voi loukata uskonnollisia ihmisiä, sillä kyetäkseen näkemään uskonnon adaptaationa täytyy ensin syventyä evoluutioon ja lisäksi täytyy tuntea ihmisten biologiaa voidakseen nähdä, kuinka uskonto on voinut kehittyä osana kulttuurista rakennettamme. En halua luoda sotaa uskonnon ja tieteen välille, joten sanon vain, että naturalistisen käsityksen mukaan uskonto on merkittävä adaptaatio. Tämä ei tietenkään miellytä vanhoillisuskovaisia, sillä he eivät halua osallistua keskusteluun ihmisen evoluutiosta. Perinteinen käsitys uskonnosta on se, että uskonto on pyhä, Jumalan ihmisille antama sana, ja tälle keskustelulle ei ole sijaa evoluutiotutkimuksen kehissä. Uskonnon ja evoluution välillä siis vallitsee luontainen jännite, luontainen erimielisyys.

Kirjoitat luvussa 5, että tragedia on yhteistä kaikelle ihmiselämälle ja että tragedia yhdistää ihmisiä, mutta kuitenkaan kärsimys ja tragedian käsitteleminen ei ole koskaan samanlaista kahdelle ihmiselle. Esimerkiksi kristitty ihminen voi nähdä tragedian Jumalan tekona, rangaistuksena synneistä, tai jopa palkintona, kun joku läheinen nukkuu pois vanhuuttaan ja voi silloin päästä taivaaseen kristillisen metafysiikan mukaan. Kuinka naturalisti käsittää tragedian?

– Mainitsen tuossa luvussa, että ensiksikin täytyy ymmärtää jotakin sellaista, jonka kenties buddhalaiset ymmärtävät mutta jota kovin monet muut uskonnot eivät käsittele syvällisesti. Täytyy ymmärtää se, että tragedia on osa elämää, ja se, minkä miellämme tragediaksi, onkin pyrkimys järkeistää eli käsitellä järjellä meitä kohtaavat kauheudet, joita tapahtuu jatkuvasti. Eli mikäli hyväksymme tragedian osana elämää, uskon että voimme käsitellä ja ymmärtää sitä naturalistisessa maailmankatsomuksessa ilman eripuraisuutta. Tragedian ei tarvitse johtaa ristiriitaisuuksiin. Tragedian kääntöpuoli on mahdollisuus – ja historiasta löytyy loputtomasti todisteita siitä, että suuret sukupuutot ovat avanneet mahdollisuuksia muille organismeille täyttää tyhjäksi jääneet, aiemmin varatut lokerot – ja mahdollisuuden olemassaolo myös vaikuttaa siihen, minkä koemme traagiseksi. Mutta tragediaa on vaikea pukea selkokielelle, jollei omaksu naturalistista maailmankatsomusta ja tarkastele tragediaa osana laajempaa kontekstia tai suhteuta sitä luonnon tapahtumiin.

Sinut tunnetaan Bad Religionin laulajana, mutta moni ei ehkä tiedä, että sinulla on akateeminen ura, tohtorin tutkinto evoluutiobiologian saralla, ja että opetat UCLA:ssa. Kuinka kiinnostuit aikanaan tieteestä?

– Minua ei koskaan kasvatettu uskonnollisesti, ja siksi oli helppoa nimetä bändini Bad Religioniksi ollessani vain 15-vuotias. High schoolissa aloin pyrkiä ymmärtämään maailmaa, eikä minulla ollut tukenani perinteisiä Raamatun kertomuksia tai uskonnollisia tarinoita. Evoluution tarina tarjosi minulle vastauksia maailman suuriin kysymyksiin. Siinä vaiheessa heräsi kiinnostukseni tiedettä kohtaan.

Punkrock ja tiede eivät monien mielestä ole kovin lähellä toisiaan. Onko niiden välillä jokin kätketty risteys? Kuinka päädyit yhdistämään nämä kaksi maailmaa?

– En ole aivan varma, kuinka hyvin yhdistän ne, mutta olen tunnistanut niissä yhdistäviä seikkoja. Punkrockissa yksi keskeinen asia, joka todella selkeytti punkrockin ideologiaa ympäri maailman, oli ajatus siitä, että auktoriteetit tulee kyseenalaistaa. Myös tiede kyseenalaistaa auktoriteetit, sillä tiede perustuu kokeilemiseen ja oikeaksi todistamiseen. Jos löytyy uusia tapoja käsitellä jotakin kysymystä ja päätyy tekemään uuden havainnon, voi mahdollisesti kumota tieteen vanhat käsitykset ja muuttaa ihmisten maailmankuvan. Tiede voi kehittyä vain, mikäli vanhat käsitykset kumotaan. Niinpä sekä tieteessä että punkrockissa pitäisi aina kyseenalaistaa virallinen näkemys ja yrittää todistaa asiat itse. Silloin tapahtuu kehitystä.

Mitkä olivat mielestäsi punkrockin nousun merkittävimmät taustatekijät 1970-luvun lopulla?

– Kun Bad Religion perustettiin vuonna 1980, olin vain 15-vuotias pojankloppi. Minulle punkrock syntyi silloin. En syventynyt koskaan tarkastelemaan punkrockin aiempaa historiaa. Meihin vaikuttivat monet sen ajan losangelesilaiset bändit, kuten Germs, X ja The Weirdos, jotka aloittivat 70-luvulla. Mutta olin aika tietämätön monista jutuista. Tiedän vain, että kun vuosi 82 saapui, olimme jo julkaisseet kaksi levyä ja olimme osaltamme tuomassa punkrockia keskiluokkaisiin lähiöihin. Se oli selvä muutos aikaisempaan, jolloin punkrock oli ollut urbaani alakulttuuri. Homma meni siis Amerikassa hyvin eri tavoin kuin Euroopassa.

Punkrockiin yhdistettiin aikoinaan mediassa nihilismi. Oliko nihilismi osa Kalifornian punkskeneä?

– Minulle punkrock on merkinnyt pienestä pitäen auktoriteettien kyseenalaistamista ja sitä, että yrittää aina tehdä asiat paremmin kuin ne on aiemmin tehty. Tällä tavalla pysyin loitolla nihilismistä. En koskaan ymmärtänyt nihilismiä, sillä en uskonut että kaikki on turhaa. Minusta asiat ovat tällä hetkellä todella syvältä, mutta mikäli tutkimme asioita ja haastamme vallitsevia käsityksiä ja löydämme siten uudenlaisen, ainutlaatuisen ja luovan näkemyksen, uskon että voimme parantaa asioita. Siihen minä pyrin, syystä tai toisesta.

Jotkut kuvailevat Bad Religionin tekstejä uskonnonvastaisiksi ja syvästi ateistisiksi. Mitä mieltä olet tästä väitteestä?

– Sanoisin, että eivät ne ole uskonnonvastaisia. Meidän sanoituksemme eivät ole koskaan olleet nihilistisiä, emmekä ole koskaan väittäneet, että olet typerys jos uskot johonkin asiaan. Se ei ole meidän tyylimme eikä ole koskaan ollutkaan. Se, mitä olemme aina pyrkineet kyseenalaistamaan, on dogmaattinen ajattelu. Ja dogmaattisella ajattelulla tarkoitan sitä, että asiat ovat kiveen kirjoitettuja ja jollet allekirjoita niitä, sinua ei hyväksytä. Näitä uskonnon puolia olemme aina kritisoineet. Monet uskonnot ovat sulkeutuneita eivätkä siksi salli omien oppiensa ohelle minkäänlaista mielipiteenvapautta. Tätäkin asiaa olemme aina kritisoineet. Bad Religionin henki – ja myös minun pyrkimykseni tiedemiehenä – on aina ollut kehittyminen ja dogmaattisen ajattelun raja-aitojen ylittäminen tavoitteena laajentaa tietoisuutta. Se yhdistää Bad Religionia ja uutta kirjaani Anarkia = evoluutiota. Ne molemmat osoittavat, että on olemassa keinoja laajentaa tietoisuutta, ja siten voi toivoa parempien aikojen koittavan.