Antonin Artaudin jäljet ranskalaisessa teatterissa

Tekijät: Johanna Enckell

Ilmestymiskuukausi: 01 / 2003

Sivumäärä: 8

ISBN: 952-471-143-5

Sidosasu: nidottu

Katso kaikki kirjat kategoriasta: Yleiset tietokirjat

Johanna Enckell

Antonin Artaudin jäljet ranskalaisessa teatterissa

Teos ilmestyy samanaikaisesti suomeksi ja ruotsiksi. Ne julkaistiin Teatterimuseon ranskalaista teatteria käsittelevän näyttelyn avajaisten yhteydessä 3.4.2003.

Näyttelijä, ohjaaja, esseisti ja runoilija Antonin Artaud (1896-1948) oli 1900-luvun merkittävimpiä teatterintekijöitä ja sen uudistajia. Hänen “julmuuden teatteriksi” kutsutun teatterikäsityksensä pohjana on mielen syvyyksien tutkiminen. Artaudin aktiivinen toiminta ohjaajana ja näyttelijänä ei tuonut hänelle suurta menestystä – päinvastoin tappioita ja murskattuja toiveita. Hänen oma elämänsä on paras esimerkki julmuuden teatterista, jonka puolesta hän puhui. Mutta Artaudin näkemykset, ajatukset ja oivallukset raivasivat tilaa teatterin ennennäkemättömälle uudistumiselle. Artaud on vaikuttanut kokonaisiin teatterintekijäsukupolviin niin Ranskassa kuin muuallakin Euroopassa.

Teoksessa esitellään teatterin tekijöiden parhaimmistoa, jotka ovat saaneet vaikutteita Artaudilta ja liikkuvat hänen jalanjäljissään. Mukana ovat mm. Peter Brook, Jean Genet, Jean Vilar, Patrice Chéreau, Jean-Louis Barrault, Hélène Cixous, Roger Blin, Bernard-Marie Koltès, Antoine Vitez sekä merkittävä taustavaikuttaja Jean-Paul Sartre.

Kirjassa on runsas mustavalkoinen valokuva- ja piirroskuvitus, ranskankielinen tiivistelmä, laaja ranskalaisen teatterin bibliografia ja hakemisto.

Johanna Enckell on näytelmäkirjailija, dramaturgi, ohjaaja ja Teatterikorkeakoulun entinen vararehtori. Hän on perehtynyt ranskalaisen teatteriin ja Antonin Artaudin uraan. Enckell on kirjoittanut ranskalaisesta teatterista runsaasti lehtiartikkeleita.

” Enckellillä on taito kirjoittaa mielenkiintoisesti. Teoksen sisään rakennettu juonellisuus tekee lukukokemuksesta jännittävän.”
– Suomen Kuvalehti

“On ilahduttavaa, että Enckell on saanut asiantuntemuksensa kansien väliin.”
– Helsingin Sanomat