Kyltymätön uuni — naiskirjailijat ja sensuuri

"MINUN ON MIETITTÄVÄ, MITÄ KIRJOITAN.

LEHTENI EI JULKAISISI MITÄ TAHANSA AJATUKSIANI." Kirgisialainen toimittaja Vera Iversen tiivistää keski-aasialaisten naiskirjailijoiden ongelmat. Julkisen sensuurin lisäksi suita tukkii luontainen itsesensuuri. Lehdet - tai kirja - ovat kuin kyltymätön uuni, jonka kitaan täytyy syöttää loputtomasti materiaalia ilman, että saa ajatella vapaasti. Iversenin puheenvuoron lisäksi Kyltymätön uuni -antologiassa pääsee ääneen yhdeksän muuta keskiaasialaista naiskirjailijaa ja -kriitikkoa, jotka kertovat omista sensuuriin liittyvistä kokemuksistaan tai analysoivat yhteiskunnallisen tilanteen kehitystä ja sen vaikutuksia naiskirjailijoiden ilmaisunvapauteen. Antologian tekstit valottavat naiskirjailijoiden tilannetta ja (mahdollista) sensuuria myös Turkissa, Malawissa, Italiassa, Suomessa ja Kiinassa. Tekstit kertovat karua totuuttaan: joissakin maissa sensuurin koura on voimakkaampi ja avoimempi, toisissa maissa kärsitään eräänlaisesta piilosensuurista. Eivät edes länsimaat ole sensuurilta turvassa: sen muodot vain ovat hienovaraisemmat. Antologian kirjoittajat ovat kirjailijoita, toimittajia, tutkijoita ja kriitikoita. Tekstit ovat Suomen PENin elokuussa 2007 Helsingissä järjestämän Keski-Aasian naiskirjailijakokouksen asiantuntija-alustuksia. Lisäksi antologia sisältää huolellisesti valikoituja kaunokirjallisia otoksia keskiaasialaisilta ja länsimaisilta kirjoittajilta. Antologian kielet ovat suomi ja englanti. Julkaisija on Suomen PEN.