Puolalainen Tadeusz Borowski oli yksi Auschwitzin keskitysleiristä hengissä selvinneistä.

Hänen proosakokoelmansa julkaistiin alun perin vuonna 1946. Borowskin keskitysleirikertomukset sukeltavat leirin arkipäivään ja rutiineihin. Vangit syövät, työskentelevät, nukkuvat ja rakastuvat toisiinsa muutaman sadan metrin päässä paikasta, jossa toisia vankeja systemaattisesti murhataan. Henkiinjäämisen halu voittaa myötätunnon, ja normaalin ja epänormaalin raja häilyy, kunnes lopulta katoaa kokonaan. Borowski tietää mitä kaikkea ihminen on valmis tekemään kestääkseen kestämättömän ja selviytyäkseen mahdottomasta. Kokonaisuutena nämä kertomukset eivät ole ainoastaan kirjallinen merkkiteos, vaan myös julma muistutus siitä, millaiseen epäinhimillisyyteen ihmislaji kykenee. Tammikuun 27. päivä 2006 tuli kuluneeksi 60 vuotta Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta. "Borowskilla on harvinainen kyky raportoida maanpäällisen helvetin tapahtumista kliinisesti, mutta jollain tavala ironisesti." - kirjailija Claes Andersson "Hollywood-tuotannotkin ovat ansainneet paikansa jo siksi, että ne ovat tehneet natsien rikokset tunnetuksi. Silti mennään kuin toiseen maailmaan, kun fiktiossa todella käydään keskitysleirin portista sisään. Kun asialla on leiristä selviytynyt puolalainen kirjailija. Silloin pudotaan Hollywoodista helvettiin." - Tomi Ervamaa, Helsingin Sanomat "Kotimme Auschwitz on raskas muistutus siitä, miten ihminen, kuka tahansa meistä, pystyy kieltämään ihmisyytensä, jos muuta hengissä säilymisen mahdollisuutta ei ole." - Maila-Katriina Tuominen, Aamulehti "Jos natsismi on mielessä hämärtynyt, kannattaa tutustua Kotimme Auschwitz -kertomuskokoelmaan. Teos tarjoaa lähikuvan historian hirveimpiin hetkiin." - Tommi Pietarinen, Kaleva "Tämä on kuoleman virralta palanneen ihmisen puhetta, murheellista, mutta välttämätöntä." - Hannu Waarala, Keskisuomalainen